Viikonloppuna oli navakkaa, ajoittain jopa kovaa itätuulta. Lähdettiin itään, jolloin saatiin lauantaina luovia urheilullisesti ykkösreivillä ja sunnuntaina lasketella myötätuuleen kakkosreivillä. Menomatkaan meni viisi tuntia, paluuseen kolme ja puoli. Näin syksyisessä säässä on viimeksi purjehdittu melkein vuosi sitten. Muistin sentään ottaa pipon ja taskulampun. Ensi viikonlopun retkelle pakataan mukaan myös lapasenlämmittimet koiran avaruusviitta sympaattinen lyhty
Vihdoin olisi ollut aikaa viikonloppupurjehdukselle. Aluksi haaveiltiin matkasta kerhosaareen, mutta viikon mittaan sääennusteet näyttivät yhä synkemmiltä, ja palkkatyö piti meidät perjantaina kaupungissa puoli viiteen. Senkin jälkeen ehtti sentään Lähteelään… Säätietoja seuranneina reivasimme heti purjetta nostettaessa. Aluksi tuntui vähän tyhmältä, mutta viimeistään Kytön selälle käännyttäessä ratkaisu tuntui tosi viisaalta. Veneet ympäriltä kääntyivät takaisin tai laskivat purjeensa,… Jatka lukemista Lähteelässä myötä- ja vastatuulessa
Purjehdusretken jälkeen on tavattu sukulaisia ja aloitettu työt, mutta sunnuntaina tuli tilaisuus päiväpurjehdukselle. Emme olleet ainoita merellä, kymmenen mailin matkalla oli enemmän kohtaamisia kuin idässä koko kesänä. Purjeveneiden lisäksi foilipurjehtijoita, kolme Tallinnan-lauttaa, kaksi yhteysalusta ja lukuisia moottoriveneitä. Vallisaareen saavuimme lounasajan jälkeen ja saimme juuri vapautuvan paikan. Menimme maksamaan satamamaksua, innostuimme tilaamaan ruokaa, jonka jonottamisessa meni… Jatka lukemista Ruuhkainen päivä Vallisaaressa
Tämän vuoden kesälomapurjehdus suuntautui itään. 19 vuorokautta, 256 mailia, 10 eri satamaa. Olemme siis alkaneet viettää useampia päiviä samassa satamassa, joko koska se on mukava tai koska sääolot eivät ole olleet suotuisat. Koiran liittyminen miehistöön on lyhentänyt päivämatkoja. Emme olleet ainoa venekunta idässä: tapasimme neljä muuta venettä samasta seurasta, ja lisäksi muita tuttuja ja sukulaisia.… Jatka lukemista Yhteenveto idänretkestä
Loviisasta purjehdimme Byöns Bockhamnin supersuojaisaan laguuniin. Säätiedotuksessa oli kovan tuulen varoitus ja aallokkovaroitus, joten lojuimme siellä kaksi yötä, kunnostelimme vähän venettä, seurustelimme ja vain lepäsimme. Bockhamniin ajetaan sisään jännittävän kapeaa, mutta kolme metriä syvää väylää pitkin. itse laguunissa on kaksi laituria ja joukko poijuja, ja lahdelle voi myös ankkuroida. Me olemme aina olleet suuaukolta katsoen… Jatka lukemista Bockhamnin kautta kotiin
Nuokkojen jälkeen pysähdyimme uudellen Kotkassa, ja sen jälkeen sukulaisten mökillä Loviisan edustalla. Sielläolomme ajalle osui yksi vuoden parhaista valaisevien yöpilvien esiintymisistä. Nämä noin 80 km korkeudessa muodostuvat pilvikuidut näkyvät aamuyöllä, kun aurinko valaisee ne horisontin takaa (normaalit pilvet ovat yleensä alle 15 km korkeudessa). Näitä yöpilviä on kuulemma ollut heinäkuussa paljon, mutta niiden otolliseen esiintymisaikaan,… Jatka lukemista Valaisevat yöpilvet
Ulko-Tammiosta lähdimme pohjoiseen, katselimme Tammion ranta-aittoja mutta emme kiinnittyneet, vaan jatkoimme Nuokkojen väliseen suojaisaan salmeen. Partiolaisten satamakirjassa puhutaan hiekkarantaan kiinnittymisestä, sellaista emme tälläkään kertaa löytäneet vaan muiden purjeveneiden lailla laitoimme veneen kiinni Ulko-Nuokon kallista myötäilevään laituriin. Ennen laituriin ajoa käytimme PSS:n käsikäyttöistä septintyhjennyslauttaa. Se on toki kiva tuulensuojaisessa paikassa, mutta illan mittaan pelmahteli välillä hajua,… Jatka lukemista Ulko-Nuokko, ikisuosikkimme
Kesän kuumimmat päivät ja yöt vietimme Ulko-Tammiossa. Kävimme täällä 2017 ja muistimme rehevän saaren mansikat, mustikat ja hyttyset. Nyt oli rutikuivaa, marjoista ei tietoakaan. Tunneli ja sinne johtava rotkolaakso tarjosivat viilennystä, samoin lukuisat uintiretket. Samaan aikaan seurasimme uutisia Saaristomereltä, missä satamissa oli tungosta ja merellä sinilevmömmöä. illansuussa saapui meitä suurempi purjevene, joka varovaisesti kiinnittyi ponttoonilaiturin… Jatka lukemista Toistamiseen Ulko-Tammiossa
Hyväntuulisen purjehduspäivän päätteeksi mahduimme Haapasaaren laituriin, ja kas kummaa, täälläkin oli pari seuratoveria. Ennenkin on huomattu, että idässä tapaa samoja veneitä uudelleen. Yhtä päätä varasimme kaksi yötä. Haapasaari on ennen ollut itsenäinen kunta, nyt kerrotaan että ainoalla ympärivuotisilla asukkaalla on kakkoskämppä Kotkassa. Muita taloja pidetään enemmän vapaa-ajan asuntoina. Saarella ei ole teitä, vain polkuja —… Jatka lukemista Idyllinen Haapasaari
Kotkan Sapokka on monen itäisellä Suomenlahdella veneilevän kaupunkipysähdys. Täältä tankataan polttoainetta, vettä ja sähköä, täällä käydään kaupassa ja hankitaan varaosia vikaantuneisiin laitteisiin. Vaihtomiehistöt palaavat kotiin junalla tai bussilla. Ei siis ihme, että tapasimme neljä tuttua venettä. Vieraslaiturienremontti oli melkein valmis, laiturin päähän ei tullut sähköä eikä vettä. Jatkojohto sähkölle oli asennettu perjantaina jo ennen saapumistamme,… Jatka lukemista Kaupunkikulttuuria Kotkassa
