Yleinen

Takaisin Rödjaniin ja Hankoon

Talkoiden  jälkeen kaverit purjehtivat kilpaa kotiin, mutta me jatkoimme länteen. Hanko on vähän kaukana syyspäivänä purjehdittavaksi, mutta Rödjanin etäisyys vaikutti hyvältä.

Lähdimme vaihteeksi eteläisempää reittiä Bågaskärin ohi. Tuntui enemmän lomalta ja vähemmän rutiinilta purjehtia vesillä joilla ei olla muutamaan vuoteen käyty. Länsilounaisilla tuulilla sekä tämä että Bärösundin reitti kävisivät rankoiksi jos ei olisi itseskuuttaavaa fokkaa: illalla laskettiin plotterista tehneemme 117 vastatuulikäännöstä. Myös pinnaohjauksesta on iloa, ison osan päivää istuimme vastakkain ja aina se, jonka penkki oli ylempänä, sai ohjata seuraavaan käännökseen asti.

Rödjan on Tammisaaren kansallispuiston keskus. Edellisellä veneellä lomailimme näillä seuduilla usein, mutta nyt on ollut useampi välivuosi. Alueella on edelleen tosi kaunista ja rauhallista. Mökkejä on tullut lisää kansallispuiston reunoille.

Itse Rödjanissa on edelleen vähän surullisen näköistä palaneen saunan raunioilla. Teimme vain pienen kävelyn katsomaan lampaita. Lampaat taas tulivat katsomaan ihmisiä.

Yö oli rauhallinen, aamulla lahdella leijui maalauksellinen sumu. Tuulta ei ollut nimeksikään, mutta kun pujottelimme avoimemmille vesille niin vauhtiakin löytyi. Tämä väli tultiinkin yhdellä halssilla.

Useimmat Hangon-käyntimme ajoittuvat arkipäiville purjehduskauden alkuun tai loppuun, eikä suosittu kesäkaupunki ole silloin parhaimmillaan. Totta puhuen vuosi vuodelta on enemmän pöhinää, tänä vuonna molemmissa avaruusvessoissa oli paperia ja yksi vaatekauppa olisi auki myös arkisin.

Kauppatarpeita ei ollut, päin vastoin, yritämme syödä kaappeja tyhjiksi. Ari kokkasi, Elena tiskasi, sadekuurot loppuivat joten iltakävely alkoi kiinnostaa. Internet suositteli Alan’s cafeta (kiinni ma-pe), uimarantoja, Hotelli Regatan baaria, Esplanadille kävelyä ja Tulliniemen luontopolkua. Luontopolun alkuun on satamasta 2.5 km, Googlen reitti vei ahtausalueen ja satamaradan välistä omakotialueelle. Sen takaa löytyi hiekkaranta ja Saaristomeren hyrskyt. Niitä ihailtuamme palasimme Esplanadia pitkin kaupunkiin, katsoimme Regatan ikkunaan ja huomasimme tyylikkäät valkoiset vuokrajopot. Päädyimme kuitenkin ihailemaan täysikuuta omasta veneestä.

Mm

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s